# Historian tunnetuimmat fontit

Helvetica, Futura, Times New Roman, Garamond ja jopa Comic Sans: fontit, jotka muotoilivat sanomalehtiä, logoja ja näyttöjä. Mikä on suosikkifonttisi?

- 2 ääntä · 24 kohdetta
- 17.5.2026 · fussballgott_stuttgart
- https://even.best/fi/l/2760/historian-tunnetuimmat-fontit

## Parhaat 24

1. **Cooper musta** (1 · ▲1 ▼0) — Oswald Cooper, 1922, 70-luvun levynkansien pyöreä fontti.
2. **Helvetica** (0 · ▲0 ▼0) — Max Miedinger ja Eduard Hoffmann, 1957: maailman eniten käytetty fontti.
3. **Tulevaisuus** (0 · ▲0 ▼0) — Paul Renner, 1927, geometria Bauhausin hengessä.
4. **Times New Roman** (0 · ▲0 ▼0) — Lontoon Timesille, 1932.
5. **Garamond** (0 · ▲0 ▼0) — 1500-luvun Claude Garamondin jälkeen, julkaistu toistuvasti uudelleen.
6. **Baskerville** (0 · ▲0 ▼0) — John Baskerville, n. 1757.
7. **Bodoni** (0 · ▲0 ▼0) — Giambattista Bodoni, 1768, muotilehtien rakas.
8. **Caslon** (0 · ▲0 ▼0) — William Caslon, n. 1725.
9. **Gill Sans** (0 · ▲0 ▼0) — Eric Gill, 1928, tyypillisesti brittiläinen.
10. **Frutiger** (0 · ▲0 ▼0) — Adrian Frutiger, lentokentän kylttien fontti.
11. **Yliopisto** (0 · ▲0 ▼0) — Myös Adrian Frutiger, 1957.
12. **Kaupallinen groteski** (0 · ▲0 ▼0) — Berliinin Grotesk vuodelta 1898, Helvetican malli.
13. **Franklin gootti** (0 · ▲0 ▼0) — Morris Fuller Benton, 1900-luvun alku.
14. **Clarendon** (0 · ▲0 ▼0) — Robert Besley, 1845, Egyptienne-kirjoitusten äiti.
15. **Rockwell** (0 · ▲0 ▼0) — Silmiinpistävä serif-painotus vuodelta 1934.
16. **Comic Sans** (0 · ▲0 ▼0) — Vincent Connare, 1994: rakastettu ja vihattu.
17. **Trajanus** (0 · ▲0 ▼0) — Carol Twombly, 1989, elokuvajulisteiden fontti.
18. **Verdana** (0 · ▲0 ▼0) — Matthew Carter, 1996, tehty valkokankaalle.
19. **Juoksupoika** (0 · ▲0 ▼0) — Robert Slimbach, 1990.
20. **Gotham** (0 · ▲0 ▼0) — Tobias Frere-Jones, Obaman vaalikampanjan kirjoitus.
21. **Avenir** (0 · ▲0 ▼0) — Adrian Frutiger, 1988.
22. **Arial** (0 · ▲0 ▼0) — Robin Nicholas ja Patricia Saunders, 1982.
23. **Coca-Cola-fontti** (0 · ▲0 ▼0) — Frank Mason Robinsonin Spencerian käsikirjoitus, 1886.
24. **Didot** (-1 · ▲0 ▼1) — Firmin Didot, 1784.

Miten tämä sijoitus on järjestetty? Ihmisten äänten perusteella: jokainen ▲ lisää pisteen ja jokainen ▼ poistaa yhden. Kuka tahansa voi äänestää ja lisätä mitä puuttuu.